Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain mukaan hyvinvointialueiden on seurattava muun ohella alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä väestöryhmittäin. Sosiaali- ja terveysministeriön asetusluonnoksessa säädetään tämän seurannan vähimmäistietosisällöstä. Asetusluonnoksen mukaan suurten kaupunkien on raportoitava myös melusta kärsivien asukkaiden määrä. Yhdistyksemme esittää omassa lausunnossaan, että seurantaa laajennetaan koskemaan myös tuulivoimapaikkakuntia ja tuulivoimamelusta kärsivien asukkaiden määrää.

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n lausunto:

Asetusluonnokset 7 §:n viimeisessä virkkeessä säädetään velvollisuudesta raportoida melusta kärsivien ihmisten määrä kunnittain. Esitämme, että tämän kohdan tekstiä muutetaan seuraavasti: ”Lisäksi yli 100 000 asukkaan kaupunkien, sekä kuntien ja kaupunkien, joiden alueella on tuulivoimateollisuutta, tulee raportoida melusta kärsivien ihmisten määrä kunnittain.”

Tuulivoimahankkeet ovat laajimmin ympäristöön ja ihmisiin vaikuttavia teollisia hankkeita Suomessa ja tuulivoimahankkeita on vireillä moninkertainen määrä muihin vastaavia vaikutuksia aiheuttaviin hankkeisiin verrattuna. Tuulivoimahankkeet varaavat käyttöönsä suuria maa-alueita ja niiden vaikutukset leviävät laajalle ympäristöön. Tuulivoimaloiden merkittävin ympäristövaikutus on niiden aiheuttama melu, joka leviää ympäristöönsä häiritsevänä vähintään 1-2 kilometrin etäisyydelle voimaloista. Melun häiritsevyyteen vaikuttavat erityisesti tuulivoimamelun erityispiirteet, esimerkiksi melun jaksollinen vaihtelevuus, eli merkityksellinen sykintä ns. amplitudimodulaatio, joka tutkimusten mukaan tekee tuulivoimamelusta muuta samantasoista melua häiritsevämpää. Tuulivoimahankkeiden vaikutukset selvittään sijoittamispäätösten yhteydessä hanke kerrallaan. Lähelle toisiaan sijoitettavista tuulivoimahankkeista muodostuu kuitenkin lopulta laajoja tuulivoimakeskittymiä, joiden yhteisvaikutuksia ei voida yksittäisten tuulivoimahankkeiden sijoituspäätöksissä riittävästi ottaa huomioon.

Tuulivoimasta aiotaan tehdä yksi maamme tärkeimmistä energialähteistä, kunnianhimoisimpien skenaarioiden mukaan Suomesta halutaan kehittää uusiutuvan energian mahtimaa, ja sähkön suurviejä. Se tarkoittaa tuhansien ja tuhansien uusien tuulivoimaloiden rakentamista maahamme, ja yhä laajempia tuulivoimateollisuusalueita. Siksi yhä suurempi määrä ihmisiä altistuu tuulivoimateollisuuden melulle. Erityisen haitallista tuulivoimamelu on siitä syystä, että se ei tyypillisesti vaimene yöksi, kuten lähes kaikki muu ympäristömelu. Lisäksi tuulivoimamelun leviämiselle otollisia sääolosuhteita esiintyy erityisesti öiseen aikaan.

Tulevaisuuden tuulivoimalat ovat myös oleellisesti suurempia, kuin nykyiset tuulivoimalat, joiden meluvaikutuksista on olemassa kokemusperäistä tietoa. Tämän hetken kaavapäätöksiä tehdään yleisesti 300-metrisille voimaloille, joiden roottorin halkaisija voi olla 200 metriä, mutta tuulivoima-alan mukaan voimaloiden teknisessä kehityksessä ei ole vielä saavutettu läheskään niiden koon ylärajaa. Tuulivoimamelu aiheutuu etupäässä lapojen pyörimisliikkeen kohtaamasta ilmanvastuksesta, joka on sitä suurempaa, mitä pidemmät ja leveämmät lavat tuulivoimalassa on. Näin ollen tuulivoimaloiden suureneminen johtaa myös melun lisääntymiseen ja leviämiseen entistä pidemmälle voimaloista.

Tuulivoimamelun aiheuttamia haittoja pahentaa se, että Suomessa tuulivoimalat sijoitetaan lähes poikkeuksetta sellaisille alueille, joissa ei ole ennestään teollisuutta ja muuta ihmistoiminnasta aiheutuvaa melua. Tuulivoiman voimakkaan lisäämisen vuoksi myös tuulivoimamelulle altistuvien ihmisten määrä lisääntyy, ja tulee siksi ottaa lainsäädännössä huomioon.

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry